Usein kysytyt kysymykset

Kani nähdään usein virheellisesti helppona ensilemmikkinä, vaikka on todellisuudessa lemmikkinä haastavimmasta päästä. Kanin perustavanlaatuisiin hyvinvointivaatimuksiin kuuluu, että kanilla täytyy olla riittävästi tilaa, virikkeitä, lajikumppanin seuraa, eksoottinen eläinlääkäri ja tarkka ruokavalio. Kani on hyvin herkkä eläin ja pahimmassa tapauksessa näiden tarpeiden laiminlyönti voi aiheuttaa kanille vakavia terveysongelmia tai jopa kuoleman.

Kanit ovat saaliseläimiä, joten myös niiden kommunikaatio on paljon hienovaraisempaa ja vaikeammin tulkittavaa kuin esimerkiksi koirien. Myös kanien yhdistäminen eli bondaaminen voi joskus olla hyvinkin haastavaa. Kani ei myöskään ole lemmikkinä siisteimmästä päästä - heinää, kuiviketta ja papanoita voi löytyä milloin mistäkin.

Kani nähdään usein lapselle sopivana ensilemmikkinä. Kanit ja etenkään pienet lapset eivät kuitenkaan tyypillisesti ole hyvä yhdistelmä. Kanit ovat herkkiä saaliseläimiä, jotka eivät pidä siitä, että niitä nostellaan tai pidetään sylissä. Osa kaneista ei myöskään välitä paijauksista. Kanit ovat monesti herkkiä myös erilaisille äänille, stressaantuvat helposti ja saattavat pelästyä nopeita liikkeitä.

Kani hankitaan lapselle valitettavan usein heräteostoksena esim. lemmikkikaupasta. Tällöin ei tyypillisesti osata ottaa huomioon, että kani tarvitsee mm. paljon tilaa ja lajitoverin - ja että eläinlääkäriin voi mennä helposti satoja euroja. Lapsi ei koskaan voi olla päävastuussa kanien hoidosta ja hyvinvoinnista, vaan tämä on aina aikuisen vastuu. Aikuisen vastuulla on myös tehdä taustatyötä siitä, mitä kanit tarvitsevat voidakseen hyvin.

Kanien ja pienen lapsen interaktiota tulee aina valvoa.

Kuten myös kissat ja koirat, kanit voivat hyvin kulkea vapaana asunnossa kunhan asunnosta tekee kaneille turvallisen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki johdot tulee piilottaa tai suojata sekä laittaa huonekasvit ja muut kaneille mahdollisesti vaaralliset asiat pois niiden ulottuvista. Portaiden välit tulee peittää, jotta kanit eivät voi tippua niistä. Kaneja ei myöskään koskaan saa päästää esimerkiksi syömään ihmisten ruokia.

Mikäli asunnon turvalliseksi tekeminen ei ole mahdollista, voi kaneille tehdä ison, vähintään 3m x 2m x 1m aitauksen (kahta kania kohden). Kuitenkin aina, kun mahdollista, suosittelemme suojaamaan asunnon niin, että kanit voivat kulkea vapaana, sillä se mahdollistaa näille paremman elämän.

Vastoin yleistä harhaluuloa kani ei voi asua häkissä, vaan tarvitsee vähintään 3m x 2m x 1m tilan käyttöönsä ympäri vuorokauden. Vaikka Suomen eläinsuojelulaissa kanin pitäminen häkissä on sallittua, on tämä 3m x 2m x 1m todellisuudessa kanien hyvinvoinnin kannalta minimitilavaatimus.

Kanit juoksentelevat ja hyppelevät eli tekevät ns. binkejä. Näitä nopeita spurtteja ja loikkia varten tilaa on oltava reilusti.

‍Häkissä kani passivoituu ja voi jopa masentua tai saada fyysisiä terveysongelmia.

Kanien ylläpito on yllättävän kallista suhteessa niiden edulliseen hankintahintaan. Jokaiselle kanille kannattaa ottaa vakuutus, joka on noin 100-200€ kania kohden vuositasolla. Kannattaa myös muistaa, että vakuutuksesta huolimatta eläinlääkärikustannuksia tulee vuosittaisista rokotuksista ja perustarkastuksista, vakuutuksen korvauskaton ylittävistä käynneistä sekä vakuutuksesta mahdollisesti pois rajatuista asioista.

Yksi klinikkakäynti voi helposti olla satoja euroja - joskus jopa tuhansia. Ja mikäli kaneja ei ole valmiiksi leikkautettu eläinsuojeluyhdistyksen tai muun luovuttajan taholta, on varauduttava maksamaan jokaisen kanin leikkauksesta noin 200-500€ riippuen eläinlääkäriasemasta.

Kanien päivittäiset asiat kuten heinä, kuivike, pelletit ja vihannekset/luonnonkasvit sen sijaan voi saada hyvin edullisestikin, jos ostaa suoraan tuottajalta. Laadukkaasta nettikaupasta tilaamalla näihin kannattaa kuitenkin laskea menevän noin 70-100€ kuukaudessa kahta kania kohden.

Kaneja täytyy olla aina vähintään kaksi, joten tämä tulee aina ottaa huomioon budjettia laskiessa.

Leikkaamaton kani tyypillisesti merkkailee enemmän kuin leikattu kani, joten kanit kannattaa siitäkin syystä leikkauttaa. Mikäli leikattu kani papanoi ympäriinsä, kannattaa kanin aluetta rajata aitauksella hetkeksi ja siirtää papanat ja mahdolliset pissat aina lattialta vessalaatikkoon. Myös itse vessalaatikon siirtäminen voi auttaa. Kun kani oppii tekemään tarpeensa vessalaatikkoon, voi aitauksen ottaa pois.

Tyypillisesti leikattu kani osaa tehdä tarpeensa vessalaatikkoon tai sen voi normaalisti opettaa siihen. Joissain tilanteissa satunnaisia papanoita tulee kuitenkin löytymään muualta "vessakouluttamisesta" huolimatta. Leikattu kani voi merkkailla esim. mikäli kanilla on haju-/näköyhteys kaneihin, jotka eivät ole bondattu tämän kanssa.

‍Huomioithan, että mikäli leikattu kani pissailee paljon vessalaatikon ulkopuolelle ilman selkeää syytä, tulisi kani viedä eläinlääkärin tarkastettavaksi, jotta voidaan sulkea pois erilaiset terveysongelmat.

Kani on yhdyskunta- ja saaliseläin, joka ei luonnossa koskaan elä ilman lajitoverin seuraa. Lajitoverin seura on kaneille hyvinvointivaatimus - se tuo kanille turvaa ja mahdollistaa lajityypillistä käyttäytymistä. Jokainen kani tarvitsee lajitoverin - tai useamman. Lue aiheesta lisää täältä.

Kaksi kania tarvitsee vähintään 3m x 2m x 1m tilan käyttöönsä ympäri vuorokauden. Vaikka Suomen eläinsuojelulaissa kanin pitäminen häkissä on sallittua, on tämä 3m x 2m x 1m todellisuudessa kanien hyvinvoinnin kannalta minimitilavaatimus. Häkissä kani passivoituu ja voi jopa masentua ja saada fyysisiä terveysongelmia. Aktiivisemmille kaneille tilaa olisi oleellista antaa enemmänkin kuin tuo 3m x 2m x 1m, ja myös mikäli kaneja on enemmän kuin kaksi, on tilan määrää lisättävä entisestään. Jos mahdollista, suosittelemme suojaamaan asunnon niin, että kanit voivat kulkea asunnossa täysin vapaana, sillä se mahdollistaa näille paremman elämän.

Mikäli kani lakkaa syömästä, kani on vietävä eläinlääkärin akuuttivastaanotolle - etenkin, jos on kulunut yli kaksi tuntia siitä, kun kani on viimeksi syönyt. Syömättömyyden syy tulee aina tutkia. On äärimmäisen tärkeää viedä kani eläinlääkäriin oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi. Ei kannata odottaa seuraavaan päivään, sillä silloin voi olla jo liian myöhäistä.

Hyvin tyypillinen diagnoosi kanin syömättömyydelle on akuuttia hoitoa vaativa suolilama, joka voi hoitamattomana johtaa kanin kuolemaan. Kani voi oireilla syömättömyydellä myös esim. täydellistä suolitukosta, maksalohkon kiertymää tai muuta vakavaa terveysongelmaa. Suolilama johtuu usein esimerkiksi jostain alla piilevästä terveysongelmasta, epäsopivasta ruokavaliosta tai stressistä. Suolilaman juurisyy tulisikin aina selvittää.

Kani tarvitsee eksoottisen/kaniosaavan eläinlääkärin, mutta päivystysaikaan kaniosaava eläinlääkäri ei välttämättä ole aina paikalla. Akuuttitilanteessa älä siis jää odottelemaan, että eksoottinen eläinlääkäri on saatavilla, vaan vie kani lääkäriin pikimmiten. Tällöin voit kysyä klinikalta, milloin kani on mahdollista siirtää kaniosaavan eläinlääkärin hoitoon.

Muistathan aina viedä kanikaverit yhdessä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka vain yhdellä kaneista olisi hätä. Kanit tuovat toisilleen turvaa, minkä lisäksi vieraat hajut kanikaverissa voivat rikkoa kanien välisen "bondin".

Kaneilla tulisi siis olla saatavilla ympäri vuorokauden ainakin seuraavat asiat:

1. Kaneille tarkoitettuja, nakerreltavia leluja, esim. pajuleluja tai omenapuun oksia.
‍
2. Heinä toimii kanille myös virikkeenä. Heinää tuleekin olla kanin saatavilla aina.
‍
3. Piilopaikkoja kuten tunneleita ja mökkejä.
‍
4. Tasoja, joiden päälle kani voi turvallisesti hypätä.
‍
5. Kaivuulaatikko.

6. Pehmeitä mattoja, jotta juoksentelu ja hyppiminen eivät vauroita kania.

Heinän lisäksi kaikista tärkein virike kanille on kuitenkin aina lajitoverin seura ja mikään yllä olevista virikkeistä ei voi korvata tätä. Jokaisella kanilla tulisi olla vähintään yksi sopivalajitoveri.

Kaikki kanit tulisi leikkauttaa ja rokotuttaa RHD:ta ja myksomatoosia vastaan. Rokotus tulee uusia kerran vuodessa, vähintään kolme viikkoa ennen voimassaolon umpeutumista. Rokotus tulee antaa, vaikka kanit asuisivat sisätilassa, sillä kanit voivat saada tartunnan myös välillisesti esimerkiksi hyttysten tai kontaminoituneen ruoan välityksellä.

Kanien yhdistelmärokotus suojaa kaneja herkästi ja nopeasti leviävältä, vaaralliselta kanien verenvuototaudilta RHD:lta sekä myksomatoosilta, joka ilmenee muun muassa pään turvotuksena, silmäluomien märkivänä tulehduksena ja nahkaan muodostuvina patteina.

Julkaisumme kanien leikkauttamisesta voit lukea täältä.

Lemmikkikanin ruokavalion tärkein osuus on heinä, jonka tulisikin kattaa 85% koko ruokavaliosta. Heinää ei saa koskaan päästää loppumaan, vaan sitä on oltava tarjolla aina. Riittävä heinän kulutus ennaltaehkäisee esimerkiksi suoliston ongelmia ja hammasongelmia.

Heinän lisäksi kanin ruokavaliosta noin 10% tulisi koostua kaneille sopivista luonnonkasveista, yrteistä ja salaateista.

Pellettien osuus kanien ruokinnasta tulisi olla vain 5%. Myslisekoitusta kaneille ei tulisi syöttää lainkaan.

1. Varaa aika eksoottiselle eläinlääkärille. Ensin on syytä sulkea pois terveydelliset syyt, jotka voivat vaikuttaa kanin heinän kulutukseen. Jos kani lakkaa kokonaan syömästä, suuntaa päivystykseen.

2. Syötä "arki"-timoteiheinän lisäksi erilaisia heiniä lisäämään ruokahalua (esim. syys- ja luomuheinää).

3. Heinän sekaan voi lisätä kaneille sopivia, kuivattuja yrttejä/kasveja lisäämään kanin ruokahalua.

4. Laita heinää tarjolle useaan eri paikkaan ja myös esimerkiksi purulelujen sisälle. Kanit syövät mieluiten maasta, joten laita heinää telineen lisäksi myös kanin vessalaatikkoon kuivikkeen päälle.

5. Älä syötä kaneille sokeripitoisia herkkuja kuten marjoja, hedelmiä tai porkkanaa. Ne vähentävät kanin mielenkiintoa heinää kohtaan, sekoittavat kanin suolistobakteerien tasapainoa ja lisäävät suolilaman riskiä.

5. Varmista, että kanilla on lajitoveri. Lajitoverin kanssa elävät kanit kuluttavat tyypillisesti enemmän heinää kuin yksin elävät kanit.

Kaneja ei ole suositeltavaa ulkoiluttaa valjaissa. Kaneja voi kuitenkin ulkoiluttaa ilman valjaita niille tutulla ja turvallisella, aitauksella rajatulla alueella. Lue lisää valjaiden käyttämisen riskeistä ja kanien turvallisesta ulkoiluttamisesta täältä.

Kaneja ei voi vain laittaa häkissä tai aitauksessa asumaan ulkona, vaan ne tarvitsevat pedoilta suojatun ulkotilan lisäksi ison, eristetyn suojan. Ulkokaneille tulee aina tarjota iso, lämpöeristetty lepopaikka. Talviolosuhteissa hyvin eristetty, vedoton ja kuiva nukkumapaikka, täynnä hyvää pehmustetta ja kaverin kehon lämpöä, on useimmissa riittävä. Kesäisin on pidettävä huolta, että kaneilla on riittävästi mahdollisuuksia viilentymiseen.

Ulkona asuvilla kaneilla on samat minimitilavaatimukset kuin muillakin lemmikkikaneilla eli 3m x 2m x 1m (kahta kania kohden).

Kaneja ei tule siirtää ulos asumaan kesken talven - tai toisin päin, sillä kanit ovat todella herkkiä lämpötilojen muutoksille.

‍Varmistathan myös, että kanien tilat ovat pedoilta suojattuja.

Lue lisää kanien ulkotilan suunnittelusta täältä ja ulkokanien talvehtimisesta täältä.